Terveisiä sairastuvalta..

Kuun alussa olimme Dieselin kanssa Staffien ja amstaffien talvipäivillä Klaukkalassa, osallistuimme Nuori Staffi kisaankin ja Diesel sijoittui oman luokkansa neljänneksi. Lisäksi tutkitutettiin D:n silmät, ekalla kerralla näytti puhtailta, mutta aine ei ollut vaikuttanut kunnolla silmän tutkimista varten ja uudelleen mennessä vasemman silmäluomen sisäpuolelta löytyi yksi ylimääräinen ripsi. Se ei kumminkaan menoa haittaa ja jos haittaa, niin käydään otattamassa pois. Itse toimin tapahtumassa myös talkoolaisena ja oli todella mukavaa tutustua uusiin staffi-ihmisiin :) Päivän päätteeksi, saatiin halli omaan käyttöön ja pidettiin kimpassa tottistreenit..

Saatiin jälleen ihania kuvia kun Niklas oli kuvaamassa tätäkin tapahtumaa!

(c) Niklas Montonen

 Koirat ovat viettäneet sairaslomaa vuorotellen ja nyt ollaan *kopkop* oltu vihdoin ja viimein jouluviikko terveinä.

Muutamia viikkoja sitten Diesel sai yhtäkkisesti yön aikana hurjan allergisen reaktion (joka luultavimmin johtui joulusiivoukseen käytetyistä uusista pesuaineista, jätkä kun tuppaa nuolemaan joka paikkaa..).

Annettiin heti aamusta kyylääkkeet naamariin ja paiseet laskivat, palasivat illalla uudelleen ja sitten taas tablettia naamaan. Patit eivät kuitenkaan hävinneet ja mies vei seuraavana aamuna D:n ell, missä pistettiin lyhytvaikutteista kortisonia, patit palasivat uudelleen seuraavaksi aamuksi. Varattiin taas eläinlääkäri ja jynssäsin kaikki paikat kuumalla vedellä. Illalla eläinlääkäriin mennessä patteja ei sitten ollutkaan! 

Mutta jotta kaikki ei olisi mennyt liian helpoksi, sai pikkumies kennelyskän, joka kestikin 1,5 viikkoa ja eilen ensimmäsitä kertaa päästin kakarat keskenään riehumaan ulos.

Pattisession aikana koirat riehaantuivat pahasti himassa ja seurauksen Chilin korvanlehti repesi. Haavahan tietysti tulehtui, jonka seurauksena alkoi antibioottikuuri ja neiti kulki kauluri päässä kotona viikon verran.

Viimeiset pari viikkoa ovat tosi turhauttavat. Diesel on tuhonnut kotona kaikki pikkujuttuja, kuten servettipaketteja, lahjapaperia, pipon, kuitteja, kyniä ja kaikkea muuta mitä on jostain keksinyt suuhunsa napata. Mitään aarteenetsintää tai muuta virikettä on ollut turha edes miettiä lenkeistä puhumattakaan, sillä röhinä ja yksiminen limaklimppeineen alkoi välittömästi.. Pienissä pätkissä ollaan tokoiltu kotona, mutta siitäkin toinen innostui vähän turhankin paljon kun virtaa oli liikaa ;)

Viikon verran täällä majailikin kaksi seinähullua staffia ja vielä hullummat omistajat. Kunnes C:n korva parani siihen kuntoon että kesti riekkumisen sateessa, sillä vesisadettahan Helsingissä on riittänyt :(

Kävin messarin Koira 2013 tapahtumassa ja mukaan lähti Synoquinin uusi nivelvalmiste, melkein puolet halvemmalla kuin apteekista! Lisäksi Back On Track -mantteli yhteiskäyttöön molemmille ja herkkuja tietysti. 

Poseeraaminen ei voinut vähempiä kiinnostaa..

Chili oli mulla mukana messukoirana, ei tosin kehässä, mutta staffikopilla viihdyttiin jokunen hetki rotuun tutustujien rapsutellessa. Olin ylpeä tästä minun pienestä akkapahasta, kun kertaakaan ei ärissyt yhdellekään koiralle, vaikka osa kävikin iholla nuuhkimassa neitiä (Chili kun ei ole staffi sosiaalisimmasta päästä..) käytiin staffikehän laidalla ihan vain katselemassa ja kasvattajaa moikkaamassa ja kauniita koiria oli taas kerran kehässä :)

Chili osallistui foorumin piparihaasteeseen

Samoin Diesel, jolla meinasi kadota heti pipari
parempiin suihin

Jouluiset terveiset meidän kaksikolta, jotka pikkuhiljaa
palautuvat taas elävien kirjoihin ;)

Tiia

Mainio marraskuu

Blogin kirjoittamisesta onkin kulunut ikuisuus, mutta eipä me ollakaan mitään edes tehty.

Rakasreipaspikku-ukkoni täytti viime torstaina kokonaisen yhden vuoden! Se on salakavalasti kasvanut melkein jo miehen mittoihin, kuin saisi älliäkin hippasen päähän. Lahjaksi ostettiin vinkulelut molemmille. Dieselin lelu on edelleen hengissä, Chili tappoi omansa n. 2min.

Reipas synttärisankari <3

Perjantaina käytiin staffiporukalla uimassa, mahtui mukaan muutama vääränrotuinenkin. Käytiin tällä kertaa Hyvinkäällä ja mukana meillä oli 9 koiraa! Kyllä :D 

Saatiin todella kiva ohjaaja ekaan vuoroon, joka sai porukan pahimmatkin jännittäjät polskimaan kuin vanhatkin vesipedot konsanaan (Dieselillä kehittyi pieni uimapelko muutama kerta taaksepäin Helsingissä sattuneen itseaiheutetun melkeinhukkumisepisodin jäljiltä). Chili kävi aivan hulluna altaaseen ja pomppi reunoiltakin veteen kun ei oikein malttanut rampille :)

Perjantaina meille saapui myös yökyläilemään Bamse (äitini griffon), joka oli jälleen mitä eriskummallisin olento suurilla silmillään. Leikkasin koirien kynnet ja Dieselin kynsiä leikellessä Bamse kävi hyvin varovasti myöskin selälleen pää vasten Dieselin päätä odottaen niin kauan, että kaverin kynnet on leikattu. Oli niin hellyyttävä! Lisäksi tämä tuhisija nukkui yönsä tiiviisti mun viekussa.

Tokoilu ja muutkin menot ovat olleet tauolla. Pääosin siksi, että omat työ- sekä opiskeluasiat ovat vieneet mehut ja osin siksi, että Dieselin kanssa ollaan keskitytty perusasioihin kuten hihnassa kävely, muiden ohittaminen (ilman ylitsepääsemätöntä hirnumista ja vinkunaa vastaantulevien luokse). Hyvänä hormooniesimerkkinä lenkkeilyt Siirin kanssa, jolloin ukko yrittää jatkuvasti remmissäkin astua Siiriä. Kotona jouduin jo häkittämään miehen ja lopuksi pitämään ns. siveysvyötä ettei pääsisi pankesimaan toista. Tytöt ei onneksi ole sen haihatteluista olleet moksiskaan. 

Lisäksi uusi halli uusine hajuineen ja monine koirakkoineen vei pikkumiehen pään aivan pyörälle. Tokoilu onkin siis tapahtunut olohuoneessa ja kunnes aivot ovat muualla kuin narttujen peräpäässä. Meillä hajosi nimittäin seuraaminen agimestassa, kun rupesi poikittamaan. Sivulletulo jäi myös poikittaiseksi. Ja kaukot ei menneet perille. Hyppy oli ainoa joka onnistu ja kun meillä olivat olleet nämä kaikki jo pitkään hanskassa, voi vaan kuvitella kuinka paljon omistajaa v*tutti. Nooh, nyt ne on taas kunnossa suurinpiirtein, pientä edistystä vielä seuraamisessa, mutta sekin toivottavasti hiipuu pikkuhiljaa pois.

Eilen treenattiin ekaa kertaa neljään viikkoon muualla kuin kotona, eli agimestassa. Kävin viimeviikolla ostamassa ties mitä leluja ja valkattiin niistä kaikkein superimmat. Nameiksi otin vanhoja napuja, kun ne tuntuu maistuvan paremmalle kuin nakit, tonnikala, kuivattu naudanmaha, natural menu, lihapullat, yms.. Ohjaaja sanoikin aikasemmalla kerralla, että "sun koira ottaa noi namit vain kohteliaisuudesta", panostettiinkin siis erilaisiin leluihin. Ja kuulkaa kyllä auttoi!! Tehtiin onnistunut hyppy ilman mitään apuja, monta onnistunutta seuraamista, vauhdin muutoksia, jäämisiä ja vähän kaukojakin ajan kuluksi. Niin ja paras juttu, nouto alkaa olla vähitellen taas pop. Ei voi muuta sanoa kuin WAU! Olin jo niin menettänyt toivoni Dieselin suhteen, vaan saatiin me se kontakti vaikka häiriöt kävi vahingossa ihan iholla saakka.

Oon vähän yrittänyt katsoa, josko saisin jostain hallipaikkaa halvalla, missä voisin treenailla molempien kanssa ot. Chilin kanssa me tehdään enemmänkin huvin vuoksi, mutta koska sekin tykkää kovasti tehdä, niin ollaan tehty (vähän kuitenkin soveltaen rally-tokomaisia juttuja mukaan). Chilille onkin taas opetettu maailman tärkein asia, kävelemmän takajaloin mun sivulla eteen ja taakse.. Mitähän seuraavaksi.. ;)

Tiia

Vieheen huumaa

Lauantaina kävimme molempien koissujen kanssa kokeilemassa viehejuoksua Vihdissä. Yhdistyksen järkkäämä tapahtuma ja taas oli kivaa! Koirat nauttivat kyllä aivan täysin rinnoin :)

Paikan päälle sattui vielä kuvaajakin, joten saatiin hienoja kuvia molemmista juoksemassa vieheen perässä.

Alkuun koirat lämmiteltiin reippaalla lenkillä ja leikittiin hieman, jonka jälkeen kukin sai vuorollaan kokeilla.
Viehejuoksu n. 100m matkalta oli Chilille tänä vuonna kolmas kerta ja Dieselille ensimmäinen. Chili lähtikin innokkaasti vieheen perään ja palasi yhtä pikaisesti takaisin.

Diesel arpoi ekalla saako mennä, jonka jälkeen ampaisikin pusuttelemaan viehekoneen käyttäjää ja kameramiestä. Toisella kerralla homman nimi oli selvä ;)

Chili
(c) Niklas Montonen

Chili
"Ai mikä viehe? Missä?"
(c) Niklas Montonen

Diesel
(c) NIklas Montonen

Diesel
(c) Niklas Montonen

Diesel
(c) Niklas Montonen

Chili
(c) Niklas Montonen

Chili
(c) Niklas Montonen

Diesel
(c) Niklas Montonen

Diesel
(c) Niklas Montonen

Meidän porukkaan kuului myös Empun koirat Dita ja Luna, millä myöskin oli ihan mahti vauhti päällä koko ajan!

Dita
(c) Niklas Montonen

Luna
(c) Niklas Montonen

Luna
(c) Niklas Montonen

Kotiin palatessa kävimme vielä Reetan luona ihastelemassa perjantaina kotiutunutta pikkuista Peppiä :)

Sydän suli, oli tyttö vaan niin ihana!

Peppi Pitkätossu

Tiia

Murkkuikäinen pikku-ukko

Viime sunnuntaina käytiin siis korkkaamassa treenit Espoon Agimestassa. Kontakti oli meidän välillä lähes täysin hukassa. Tultiin Reetan ja Empun koirien kanssa (molemmat narttuja) samalla autolla ja kaikki koirat tietysti samassa takakontissa (voi vaan kuvitella mitä pikku-ukko yritti koko puolen tunnin matkan!).

Paikan päällä D kävi ihan totaalikierroksilla ja kontaktin sai vain ja ainoastaan sarjapalkkana. Kun olisi ollut jonkinlainen järki mikä järki? päässä, olisi jätetty treeni onnistuneeseen luoksepäästävyyteen ja ryhmäpaikkamakuuseen, jonka jälkeen harjoiteltu rauhoittumista sivussa. Mutta ei. On ne nartut murkkuikäisen mieleen vaan tällä hetkellä niin pop.. Seuraaviin treeneihin saakin matkustaa häkissä ;)

Tunnin jälkeen vein Dieselin ulkona sivuun ja tehtiin onnistuneet kontaktiharjoitukset, muutama seuraaminen ja vapautus. Hyvin meni. Illalla käytiin läheisen koulun pihalla tekemässä seuraamista, paikkamakuuta ja jäämisiä. Saatiin todella onnistuneet treenit ja monta koirakkoa vielä häiriöksi. Tehtiin tarkoituksella vain helppoja juttuja, että molemmille jäi onnistunut olo :)

Maanantaina meillä kompassissa viimeiset toko-treenit :( tehtiin kaukoja, luoksetuloa, noutokapulaakin pidettiin vähän ja meni hiukan paremmin, seuraamista, perusasentoa, sivuttain liikkumista jne. Tunti oli Dieselin osalta täysi kymppi! Jäi niin voittaja fiilis taas pitkästä aikaa :)

Kerronkin tuossa aikaisemmin opettaneeni viime viikolla Chilin kuolemaan. No, nyt se tarjoaa sitä joka paikassa. Ihan sama mitä pyytää, niin se kellahtaa kumoon :D

Chili
Käytiin torstaina heittelemässä frisbeitä ja koissut
pääsi posettamaan

Diesel 

Tiia

Elämä on jälleen mitä mahtavinta!

Dieselin tassu parani hurjan nopeasti, perjantaina käytiin kasvattajan luona, joka hieroi pikku-ukon. Toinen nautti täysin rinnoin koskettelusta :) Diesel pääsi myös nuuhkaisemaan aidan takaa Siirin vauvoja, voihan ihmetystä! Ei mitään riehumistaan tai hännän heilutusta, vain ihmettelyä..

Suloinen Siirin vaavi :)

 Torstaista lähtien ollaan pikkuhiljaa pidennetty lenkkiä ja eilen koiruudet olivat ekaa kertaa vapaana. Voi sitä riemun määrää! Oli niin ihana kattoa kun riehuivat keskenään superonnellisina :)

Ryhmä rämä herättää taas hämmästystä

Yhteinen keppi paras keppi

..

Löydettiin ihana paikka, valkoisilta hiekkadyyneiltä..

 Omistajan hermoja on ajoittain koeteltu kotiin tullessa.. Joka päivä kotona on odottanut jokin ihana "pikkuylläri" mammaa varten. Pahin v*tutus taisi iskeä kun viime viikolla astelin kotiin ja D oli nakertanut ystäväni p*rkeleen kalliista kengästä koron.. Huooh. Nämä ajat ovat toivottavasti taas takana päin. 

Maanantain tokotreenitkin oli ihan huippua! Keskittymiskyky oli ihan omaa luokkaansa, verrattuna esim. viikon takaiseen, jolloin toinen suoritti kaiken 150% innolla, hampaat kolissen käsivarsille tms.. ja kaikki hajut ja muut oli superhyperihania.

Eilen suoritettiin treeneissä pieni kokeenomainen ratakin. Seuraamista n. 10m, pysähdys, peruutus 2 askelta, käännös oikeaan, pysähdys, koira jäi istumaan, kutsu 15m jälkeen luokse, käännös oikeaan, muutama askel ja pysähdys, hyppy ja vapautus palkkakipolle. Kaikki meni tosi hienosti, peruutukseen otin namin avuksi, sillä sitä ei olla juurikaan treenattu. Muuten siis mahti koira!

Tokoilun suhteen saatiin kivoja uutisia muutenkin, ensi sunnuntaina meillä alkaa talvikaudelle, joka toinen sunnuntai tokotreenit Espoossa Agimestassa :) 

Opeteltiin superhyödyllisiä asioita eilen. Chilin opetin "kuolemaan" ja Dieselille "anna tassu", "toinen" :) chilillä meni n. 5 min ja Dieselillä 2 päivää. Huomaa selvästi kumpi on uros :D

Tiia

Meidän jengi on viime aikoina käyttänyt ahkerasti Helsingin koirauimalaa, tehnyt kaveriporukalla tonnikala- ja verijälkeä, huidellut näyttelyissä, käynyt osteopaatilla, käynyt nuuskuttamassa useasti mitä ihanimpia tahvovauvoja joista YKSIKÄÄN ei tule meille, käynyt Riikka Lahden luona tekemässä uudet ruokavaliot molemmille, tehnyt tottisharjoituksia (niin kaveriporukalla, treeneisssä, kuin ot) ja käyty eläinlääkärissäkin pariin otteeseen.

Syksy on saapunut ja heijastinliivit kaivettu laatikosta käyttöön

Uimassa ollaan käyty nyt jo ihan ilman ohjaajaa Dieselinkin kanssa. Käytiin siellä myös sellaisella porukalla, ettei Chili ollut mukana, mutta reippaasti uskalsi kumminkin veteen ja innoissaan nouti leluja. Koska Helsingin allas on suhteellisen pieni, tehtiin aina altaan päässä (siis vedessä) käskystä muutama rundi lelun kanssa, että pikku ukko sai ihan liikuntaakin :)

Pariin otteeseen olemme käyneet tekemässä myös jälkeä. Dieselille teimme pari viikkoa sitten ensimmäisen jäljen. Sillä kesti tuhottomasti aikaa jokaisen vahvistuksen kohdalla ja välillä unohti koko homman idean ;)

"Odotan tässä niin kauan nätisti, kunhan pyst lähettyvillä!"

Chilistä on tullut ihan mahdoton jälki paikalla. Se huutaa äänensä käheäksi kun se sidotaan puuhun tai muuaalle jäljen tekemisen ajaksi.
Viime perjantaina Espoossa tehdessämme jälkeä, huomasin kun koira viipottaa n. 10m päässä tuhattajasataa ohi. Hihna oli katkennut ja neiti  kirmasi täysiä etsimään mammaa :D Ei se kumminkaan mikään vainukoira taida olla, kun ihan eri suuntaan lähti etsimään. Tehtiin silloin pidempi jälki, jossa oli mutkia usempikin, mutta hienosti Chili löysi "saaliin" luokse. Meillä oli jäljistä hienot videotkin, joiden jakamisesta kaverin Lumia oli eri mieltä.

Elokuussa kävimme Riikka Lahden luona teettämässä molemmille uudet ruokavaliot. Chilin RV sai hieman päivitystä, mm. sisäelin- ja kalapäiviä lisäämällä ja kasvisten ja lihan määrää nostamalla. Kananmunia tuli myös enemmän ruokavalioon. Dieselin ruokavaliota olemme joutuneet muokkailemaan aloituksen jälkeen reilusti, sillä pikkuisella meni maha ihan vellille aloituksesta. Nappula on sopinut Dieselille ihan mainiosti, mutta koin helpommaksi, jos molemmat ovat samalla ruoalla.

Ruokien väsäämistä ja testausta

Ensimmäinen kokonainen luuateria, hartaudella syöty.

Ruokavalioita tehdessämme, Riikka huomautti Chilin kävelyn olevan hiukan "vaappuvaa" ja kehoitti käyttämään hierojalla. Kävimmekin osteopaatilla muutaman kerran. Oikealla puolella jumeja löytyi lonkan seudulta ja lavan kohdilta. Kyynärästä lapaan (?) kiinnittyvä lihas oli ihan kivikova ja osteopaatin mukaan seurausta vanhasta vammasta. Jumit saatiin kuitenkin suhteellisen hyvin auki jo ensimmäisellä kerralla, kyynärän takia menimme paikan päälle uudelleen ja saimme tämän jälkeen hyviä kotiohjeita, sekä suosituksen useammin hieronnassa käyntiin, ettei paikat menisi enään niin pahasti jumiin, kun tasutalla on sitä rakenteellistakin ongelmaa.

Tokoilusta en sen kummemmin jaksa nyt jauhaa, siellä menee taas hyvin. Noutokapulan kanssa menee jo paljon paremmin (kiitos uusien harjoitusohjeiden!).

Viime torstaina teimme Vantaalla kaveriporukalla tottistreenejä. Treenien jälkeen koirat pääsi keskenään riekkumaan. Koiria kiinni ottaessamme sattui Dieselille ikävä välikohtaus toisen uroksen kanssa. Onni-staffille tuli ikävät jäljet kasvoihin, mutta tuolloin pimeässä en huomannut mitään Dieselissä. Molemmat palautuivat tilanteesta hyvin ja matka jatkui sopuisasti. (Ne nartut! ;) )

Kotiin tullessamme D kuitenkin ontui. Jättäessäni sitä kotiin, vilkaisin pikaisesti tassua, jonka huomasin olevan auki. Vasemman eturaajan keskivarpaiden välissä oli läpireikä, jalkapöydällä kaksi puremajälkeä ja ison anturan reuna revennyt. Huuhdoin tassun vedellä ja penslasin petadinella, laitoin kuivauksen jälkeen tassuun Vetramilia.

Pieni potilas

Perjantaina käytiin eläinlääkärissä D:n kanssa tassua näyttämässä. Ell neuvoi jatkamaan samaa hoitoa, ilman sidoksia, kauluri päässä ja ulkoillessa suojaten. Saimme myöskin antibiootti-kuurin, jota en kumminkaan aloittanut, sillä tassu ei ollut tulehtunut ja ajattelin katsoa, josko ensin pärjättäisiin kotikonstein hoitamalla.
Tassu onkin parantunut todella hyvin! Iho on heiveröistä, mutta uutta kudosta on tullut risan tilalle, eikä se enään ole päiviin vuotanut.

Täsä mä ny oon

D ei ole moksiskaan kaulurista. Se jopa änkee välillä sen itsekseen päähän (jos olemme pitäneet kauluritaukoa suojaamalla tassun sukalla). Kämpässä käy kamala rytinä, kun ukko änkeytyy lautasantenni päässään, joka raosta. Alkuun nauratti ihan hulluna, kun se törmäili joka paikkaan. Chiliä otti aluksi härpäke ihan totaalisesti aivoon, se murisi kun Diesel lähestyi leikkiin hakemaan, että "mitä hittoa tulet tollasen kans lähelle?!" Nyt C on taas ihan äärettömän mustasukkainen, sekin haluaa tassun hoitoa ja namia mitä seuraa kaulurin pukemisesta. Se repii kauluria Dieselin päästä ja tekeytyy surkeaksi mököttämällä tuhottoman kauan keittiön pöydän alla. Kun tassua hoidetaan se tulee vierelle silmiin tuijottaen ja häntää heiluttaen, että "etkö mami voisi vähän minunkin tassuja hoitaa?"

Toisaalta on ollut aivan ihanaa tehdä Chilin kanssa pitkiä lenkkejä aivan kahdestaan. Kuinka helppoa, kun koira voi ola milloin vai missä vain vapaana, teenihanmitävainikinähaluat-moodilla. :)

Chili kauneusunilla

Pikkupojalla väsy

Siiri sai vauvoja 5 kappaletta viime kuussa, 1 rinsessan ja 4 rinssiä. Olemme käyneet ihastelemassa näitä suloisuuksia useamman kerran ja meillä on jo kova ikävä pikkumamma, mukaan meidän kanssa leikkimään <3

Kauniita Siirin hauvavauvoja katselemassa.
Kuvassa parin viikon ikäisiä.

Aika on kulunut taas hurjaa vauhtia..

Kävimme siis piipahtamassa tahvoporukalla Joensuun näyttelyissä. Chili jäi isäni luokse reissun ajaksi, sillä en ollut ilmottanut sitä kehiin ollenkaan ja mukana reissulla oli jo 6 koirakkoa. Olin äärimmäisen tyytyväinen Dieselin kehäkäytökseen. Meni kauniisti ravissa molempina päivinä. Antoi tuomarin katsoa ja kosketella ilman minkäänlaista veuhkaamista seisten nätisti paikoillaan, ilman että itse tartti koskea koiraan.  KP:ta ei kumminkaan saatu, ei ollut meidän pentu tuomarin mieleinen. Hännästä saatiin molempin päivinä maininta, mua se lähinnä jo vain huvittaa :D (yllättäen olen hukannut molemmat arvostelut)

Tokoilussa meille mulle on tullut kunnon möröksi noutokapula. Ollaan tehty noutoa siten, että Diesel tulee perusasentoon ja sanon "nouto", heitän kapulan ja annan käskyn "tuo". Hakee kapulan ja tuo sen. Tiputtaa käteen, kun naksautan.  Tämä siis sujuu ihan ok ja sheipataan sitä. Ongelmaksi on osoittautunut kapulan pito. Ollaan vaikka millä tekniikalla yritetty sheipata että ottais kapulan muuten vain suuhun, ei onnistu. Nakasautettu pidosta (joka on ehkä 2 sek jos sitäkään), maasta nostamisesta (jolloin alkaa välittömästi kaluamaan), muuten vaan pieneltä etäisyydeltä hakemisesta (jolloin lähtee toiseen suuntaan, kaluaa kapulaa tai pudottaa sen heti otettuaan).. Treenisessiot kapulan kanssa on olleet 2-5 min pätkiä, muutamia (2-5) toistoja ja paussia. Näin hommassa pysyy mielenkiinto, ajoittain vaan tuntuu, jotain asiaa saa takoa tuhat kertaa ennen kuin se on mitenkään jäänyt tuon pienen tahvon aivolohkoihin.

Seuraamisessa ollaan harjoiteltu vauhtimuutoksia. Ne sujuu parhaiten ilman välipalkkaa kun sitten vapauttaa lopuksi. Perus asentoa Diesel tarjosi viime tunnilla useasti hieman poikittan, mutta se kesti onneksi vain sen yhden tunnin ;) Sivuttain liikkumista ollaan sheipattu jonkin verran myös, liikkuu jo minun edestä katsottuna vasemmalle ihan ok namin kanssa (kesti melko kauan että hiffas ottaa takapään mukaan), oikealle vielä harjoitellaan. Sitten seuraava askel olisikin liittää se perusasentoon.

Ilmoitin Chilin pitkästä aikaa näyttelyihin, neiti kun on ollut vain yhdessä koko elämänsä aikana. Mennäänkin siis molempien hurttien kanssa ensiviikon lauantaina staffien ja amstaffien erkkariin :) Paikalle tulee t-o-d-e-l-l-a paljon staffeja :) Lisäksi mennään Hyvinkään ryhmikseen huvittelemaan syyskuussa.

Sain tänään postissa nämä aivan ihanat kuvat Kuono- ja tassu kuvauksesta alkukesältä Paloheinän metsiköistä. Teetätin muutaman kuvan kotiinkin :) Siiri oli meidän matkassa posettamassa.

Tiia