Mitä tänne kuuluu..

Blogi on viettänyt hiljaiseloa ja niin tavallaan mekin.

 22.3 olin koirien kanssa lenkillä, kun törmäsimme lenkkipoluilta tuttuun ihmiseen koiransa kanssa. Ulkoiluttajalla oli melkein tismalleen Dieselin ikäinen malinois uros. Hetken pojat kerkesivät pärähtää, mutta D onneksi lopetti machoilun heti käskystä. Niinpä hän kysyi, päästettäisiinkö koirat vapaina tutustumaan. Olin heti sitä mieltä että ei, sillä meillä on jonkin asteinen murkkuikä menossa (niinhän niillä terriereillä aina ;)), vaikkakin homma rupeaa olemaan vähitellen jo voiton puolella niin varmaan!!.

 Mikäs siinä, sitten nainen kysyi, josko haluaisin päästää Chilin, kun hänen koiransa tulee tosi hyvin narttujen kanssa toimeen. Niinpä mä päästin ja malinois kävi heti C:n kaulaan (onneks nappas remmistä). Nainen huusi koiralleen ja viskoi remmillä ja Chili yritti tietty laittaa vastaan (mikä oli ihan toivotonta) ja mali heitteli sitä siinä kurassa. Lopulta kun tämä sai koiransa irti, C juoksi häntä koipien välissä täristen mun luokse. Mulla ei ollut ruokapalkkaa tms. Mutta koitin olla ite mahdollisimman rauhallinen ja lietsomatta tilannetta. Hetki juteltiin ja C ei palautunut tilanteesta millään. Käytiin kävelemässä yhdessä ja Chili oli ihan p*skana. Tilannetta ei helpottanut yhtään se että D yritti alistaa heikompaansa tietty koko aika.. Argh. Käveltiin niiden asunnon eteen ja C tärisi vaan edelleen, nainen vei koiransa sisälle ja toi nakkia. Nakin tyttö kävi ottamassa pikaisesti ja palasi mun jalkojen taakse, ilman nakkia ei uskaltanut mennä naisen luo. 

Kun päästiin kotiin C ei varannut enää vasemmalla tassullaan. Annoin heti kipulääkettä sekä Dorwestin vuohenjuuri-valeriaanaa. Vein likan pesulle ja kiedoin pyyhkeeseen ja hieroin. Siinä sylissä vasta rauhoittui ja nukahti. Tämän jälkeen syötin pari päivää valeriaanaa ja Rimadyliä. Ontuminen jatkui ja tärinät jatkui myös heti kun vieraita koiria saapui lähistölle. Se oli todella epävarma ja tuttuihinkin käymässä heti kiinni (koiriin) jos tulivat vähänkin liian lähelle.

Toinen vihdoin nukahti <3

Mun oli sitten pakko viedä se Mevettiin kuvattavaksi. Mitään ei kuvissa kuitenkaan näkynyt, joten lihasrevähtymää epäillen aloitettiin Rimadyl kuuri viikoksi korkeammalla annostuksella ja lepoa..

Loppuviikosta vein Chilin faijalle hoitoon ja matkalla haettiin Siiri kyytiin (käytiin Siirin kanssa näyttelyssä). Jo Siirin pihaan ajettaessa Chilin nähdessä Ramin ja Siirin alkoi kamala tärinä ja murina. Laitettiin Siiri takakonttiin ja Chili oli etupenkillä. Ei palautunut millään, tärisi ja murisi munkin lähellä häntä koipien välissä. Mitään luottoa ei ollut Ramiinkaan. Matkalla faijalle mä itkin jo, että tässäkö mulla on pelkoagressiivinen koira nyt? Seuraavana päivänä pystyi kuitenkin olemaan ihan normaali Ramin läsnä, kun Siiriä ei näkynyt.

Mevetissä odottelemassa

Seuraavalla viikolla, lähdimme pikkuhiljaa nostamaan lenkin pituutta. Kävin hierotuttamassa koirat Masseterissa Liisalla. Epävarmaa käytöstä oli havaittavissa C:llä silloinkin, mutta veikkaan että johtui voimakaista muiden koirien hajuista. Tähän mennessä ollaan tehty ns. pelkkiä positiivisia tapaamisia ja lenkkeilyä. Chilin asemaa myöskin on nostettu Dieselin edessä kotona, kun alkuun D ei muuta tehnytkään kun alisti toista. Päätin myöskin, että ei tavata enää puolituttuja tai tuntemattomia sen kanssa. Kahden sekunnin juttu ja nyt melkein kuukauden päästä me korjaillaan sitä edelleenkin.

Ontuminen on vähentynyt, mutta huomaan sitä ajoittain vieläkin. Pitää vissiin tarkemmin konsultoida taas Talviota..

Apunainen

Chilillä alkoi myös laihari. Mevetissä käytin neitiä tietysti vaa'alla ja leuka putosi lattiaan saakka! 16,7kg!! Viime syksynä C painoi siis 14,5kg... Hui!

laiskottelevat rakkauspakkaukset

Jos jotain positiivistakin, niin Dieselille varasin möllikisoihin paikana 4.5 Vantaalle. Meillä on nyt kaikki liikkeet hallussa (suurin piirtein) ja haluan käydä kokeilemassa ns. kisatilanteessa mitkä hommat menee päin honkia ja mitkä toimii. Ollaan treenattu omatoimisesti vähän erilaisisissa paikoissa nyt muuten vaan.. Hyppy meni ihan pieleen hetkeksi. Diesel sai jostain päähänsä, että hypyn jälkeen siirtyy esteen sivulle seisomaan.. No, tämä saatiin korjattua kääntämällä keittiöntuolit kallelleen ja koiraa hyppyttäen selkänojien yli. Sunnuntain tokotkin loppui, mutta me katotaan seuraavaa ryhmää varmasti vasta ensi syksylle jonnekin. Kesällä on taas niin paljon uutta ja muuta tekemistä, että harrastusryhmät saa odotella syksyyn :) tietenkin reenaillaan ja puuhaillaan koirakamujen kanssa ulkoilmassa.

Reipasrakasriehakas tokoilijani