maanantai 18. marraskuuta 2013

Mainio marraskuu


Blogin kirjoittamisesta onkin kulunut ikuisuus, mutta eipä me ollakaan mitään edes tehty.

Rakasreipaspikku-ukkoni täytti viime torstaina kokonaisen yhden vuoden! Se on salakavalasti kasvanut melkein jo miehen mittoihin, kuin saisi älliäkin hippasen päähän. Lahjaksi ostettiin vinkulelut molemmille. Dieselin lelu on edelleen hengissä, Chili tappoi omansa n. 2min.

Reipas synttärisankari <3





Perjantaina käytiin staffiporukalla uimassa, mahtui mukaan muutama vääränrotuinenkin. Käytiin tällä kertaa Hyvinkäällä ja mukana meillä oli 9 koiraa! Kyllä :D 
Saatiin todella kiva ohjaaja ekaan vuoroon, joka sai porukan pahimmatkin jännittäjät polskimaan kuin vanhatkin vesipedot konsanaan (Dieselillä kehittyi pieni uimapelko muutama kerta taaksepäin Helsingissä sattuneen itseaiheutetun melkeinhukkumisepisodin jäljiltä). Chili kävi aivan hulluna altaaseen ja pomppi reunoiltakin veteen kun ei oikein malttanut rampille :)

Perjantaina meille saapui myös yökyläilemään Bamse (äitini griffon), joka oli jälleen mitä eriskummallisin olento suurilla silmillään. Leikkasin koirien kynnet ja Dieselin kynsiä leikellessä Bamse kävi hyvin varovasti myöskin selälleen pää vasten Dieselin päätä odottaen niin kauan, että kaverin kynnet on leikattu. Oli niin hellyyttävä! Lisäksi tämä tuhisija nukkui yönsä tiiviisti mun viekussa.

Tokoilu ja muutkin menot ovat olleet tauolla. Pääosin siksi, että omat työ- sekä opiskeluasiat ovat vieneet mehut ja osin siksi, että Dieselin kanssa ollaan keskitytty perusasioihin kuten hihnassa kävely, muiden ohittaminen (ilman ylitsepääsemätöntä hirnumista ja vinkunaa vastaantulevien luokse). Hyvänä hormooniesimerkkinä lenkkeilyt Siirin kanssa, jolloin ukko yrittää jatkuvasti remmissäkin astua Siiriä. Kotona jouduin jo häkittämään miehen ja lopuksi pitämään ns. siveysvyötä ettei pääsisi pankesimaan toista. Tytöt ei onneksi ole sen haihatteluista olleet moksiskaan. 

Lisäksi uusi halli uusine hajuineen ja monine koirakkoineen vei pikkumiehen pään aivan pyörälle. Tokoilu onkin siis tapahtunut olohuoneessa ja kunnes aivot ovat muualla kuin narttujen peräpäässä. Meillä hajosi nimittäin seuraaminen agimestassa, kun rupesi poikittamaan. Sivulletulo jäi myös poikittaiseksi. Ja kaukot ei menneet perille. Hyppy oli ainoa joka onnistu ja kun meillä olivat olleet nämä kaikki jo pitkään hanskassa, voi vaan kuvitella kuinka paljon omistajaa v*tutti. Nooh, nyt ne on taas kunnossa suurinpiirtein, pientä edistystä vielä seuraamisessa, mutta sekin toivottavasti hiipuu pikkuhiljaa pois.

Eilen treenattiin ekaa kertaa neljään viikkoon muualla kuin kotona, eli agimestassa. Kävin viimeviikolla ostamassa ties mitä leluja ja valkattiin niistä kaikkein superimmat. Nameiksi otin vanhoja napuja, kun ne tuntuu maistuvan paremmalle kuin nakit, tonnikala, kuivattu naudanmaha, natural menu, lihapullat, yms.. Ohjaaja sanoikin aikasemmalla kerralla, että "sun koira ottaa noi namit vain kohteliaisuudesta", panostettiinkin siis erilaisiin leluihin. Ja kuulkaa kyllä auttoi!! Tehtiin onnistunut hyppy ilman mitään apuja, monta onnistunutta seuraamista, vauhdin muutoksia, jäämisiä ja vähän kaukojakin ajan kuluksi. Niin ja paras juttu, nouto alkaa olla vähitellen taas pop. Ei voi muuta sanoa kuin WAU! Olin jo niin menettänyt toivoni Dieselin suhteen, vaan saatiin me se kontakti vaikka häiriöt kävi vahingossa ihan iholla saakka.

Oon vähän yrittänyt katsoa, josko saisin jostain hallipaikkaa halvalla, missä voisin treenailla molempien kanssa ot. Chilin kanssa me tehdään enemmänkin huvin vuoksi, mutta koska sekin tykkää kovasti tehdä, niin ollaan tehty (vähän kuitenkin soveltaen rally-tokomaisia juttuja mukaan). Chilille onkin taas opetettu maailman tärkein asia, kävelemmän takajaloin mun sivulla eteen ja taakse.. Mitähän seuraavaksi.. ;)

Tiia