Life goes on

Kävimme siis eilen Talviolla tutkituttamassa Chilin. Ensin katsottiin liikeradat edestä ja takaa. Sitten katsottiin vanhat kuvat, jonka jälkeen kroppa käytiin läpi. Selkeää jäykkyyttä oli etupäässä molemmin puolin ja etenkin oikealla. (Kehuja tuli kuitenkin hyvästä lihaskunnosta ja koiran muutenkin terveestä ihosta yms.) Tämän jälkeen sai neiti rauhottavaa ja vaipui kieli riippuen kauneusunille.

Pikkuinen untenmailla <3

Röntgenissä kuvattiin lonkat, lanneranka, olkanivelet sekä kyynärnivelet edestä ja sivusta. Lonkat olivat edelleenkin about D/D, ilman pahempia rustottumia. Lanneranka oli siisti, samoin lavat. Kyynärät sen sijaan olivat melko surkeassa jamassa, etenkin oikea, jossa taustalla traumaa. Sivusta vispaava liike eturaajoissa johtuu rustoutumisesta ja luutumisesta, jonka seurauksena raajat eivät taivu niinkuin kuuluisi. Kyynärkuvissa näkyi muutama luupiikki, rustottuman lisäksi (aikan rankan näköistä söheröähän siellä näkyi).

Talvio oli kuitenkin sitä mieltä että lonkilla neito pärjäilee vallan hyvin perheenjäsenenämme ja jos oirelevat joskus, niin hoidellaan oireita. Kyynärisyä puhuttiinkin pidempään, leikkausta lääkäri ei suositellut, tutkittiin kyynärät vielä varuiksi irtopalojen suhteen ultralla, mutta niitä ei näkynyt. Kyynärien nivelpinnan siistiminen saattaisi helpottaa hetkeksi ja kuntoutuminen veisi aikaa, useimmitenkin veitsellä nivelien koluaminen laukaisee vain pahemmat reaktiot ja tulos on yhtäkuin plusmiinusnolla..

Ultrauksen jälkeen kyynäriin annettiin paineaaltohoitoa, saatiin molemmat kokeilla itseen miltä tuntui (vähän kuin sähköiskuja olisi saanut). Vaikka rauhoitettuna neito olikin, oli kurjaa katsoa sätkivää koiraa lekurin pöydällä.. Tämän jälkeen pistettiin hyaluronia ja oikeaan pistettäessä paljastui niveltulehduskin. Näiden lisäksi Chilille pistettiin Carthrophen-pistos ja tulehduskipulääke niskaan. Tulehduskipulääkkeitä (Dolagis) annetaan viikon verran aamuin illoin ja Carthrophenia viikon välein pistos niskaan. Saatiin piikit onneksi kotiin, niin ei tartte lekurissa juosta viikosta toiseen. Lisäksi leikit on kielletty kaveruksilta viikon ajaksi ja lenkit minimissä, toivossa on hyvä elää... Suositteli myöskin laserhoitoa niveliin, kun kerroin että meillä mahdollisuus saada tällaista hoitoa ilmaisiksi.

Jatkossa laitellaan viestiä lekuriin, kuinka meillä menee ja tarvittaessa hoidetaan lisää. Leikkauksiin tai opiaatteihin tms. me ei lähdetä. Tuli jotenkin todella rauhoittunut olo, kun joka paikka on nyt tutkittu ja tietää missä mennään. Vaikka tulokset eivät niin hyvät olleetkaan, on silti helpottunut olo (sillä voishan ne huonomminkin olla). Samalla liikunnalla, ruokavaliolla ja lisillä jatketaan edelleen.

Pikkunainen olikin aivan kuutamolla koko päivän, ulisten ja uikuttaen paikallaan. Tuijoiteli tyhjää ja nukkui pystyssä. Dieseliä saa koko aika käskeä pois leikinhakureissuilta. Enää kokonaiset 5 päivää pakkolepoa..

Laittelen röntgen kuvat myöhemmin, jos ymmärrän kuinka meidän uusi kannettava toimintoinensa toimii..

Tiia

Ahdistus

Meillä on varattu huomisaamuksi aika Talviolle. Tekee mieli perua koko juttu ja olla tietämättä mitä Chilin kuvista näkyy. Mitään parantuneita merkkejä sieltä on turha odotella, sillä tulokset olivat jo 1,5 vuotiaana lonkat D/D ja kyynärät 2/3. Ajatus siitä että ne on menneet roimasti alaspäin riistää hermoja.. Ahdistaa..

Kuulumisia

Käväistiin tasan viikko sitten Turun winter dog showssa (kuvamateriaalia ei ole laisinkaan). Osallistuin näyttelyyn Siirin kanssa ja meidän haukut viettivät aikaa Ramin luona. Siiri pärjäsi todella hienosti AVO ERI, AVK1, PN3, SA VASERT VARACA. Meidän kehään meno oli ihan kamala farssi, en edes huomannut kun avoin luokka alkoi ja koirakin oli vielä häkissä, numerolappu kateissa ja namit repussa. Kaappasin koiran häkistä, Mirva tuli perästä kiinnittämään numerolapun ja koiraa seisotettiin ilman namia. Tuomari kuitenkin tykkäsi Siiristä heti alkuunsa (onneksi!). Siiri on aina luokkansa ensimmäinen, nimen alkaessa a:lla joten paljoa ei keretty kerätä itseämme ennen näytille menoa..

 Tästä retkestä positiivisin mielin meinasin ottaa sen mukaan seuraavallekin reissulle :)

Talvi tuli ja tuli muuten kovat pakkasetkin. Täällä on ollut jatkuvasti pakkasta -15- -21 astetta. Ripsetkin on olleet jäässä kun ollaan ulkoiltu, koirat ihme kyllä ovat jaksaneet todella mukavasti ulkoilla, alkuun ovat nostelleet hieman tassuja, mutta reippaassa vauhdissa se unohtuu. Chili on jopa yrittänyt pidempiä lenkkejä kuin omistaja ulkona viitsisi olla ja vaikka olenkin yrittänyt mahdollisimman pitkään olla, mutta 1-1,5h on ollut ihan maksimia. Tämän aamun -8 pakkasasteet tuntuivatkin siis suoraan sanottuna ihan plussakeleiltä.

Pakkanen ei pure meitä ;)

Chili ja ihana auringon paiste

Eilen vuokrattiin Kaisan kanssa kompassin tokohalli tunniksi. Tunsin ihan mieletöntä voiton riemua, sillä ollaan hiottu "pidä"-käskyä Dieselin kanssa melkeinpuoli vuotta (joo, se on staffi) ja sain sen vihdoin onnistumaan :) ahh! 

Treenailtiin myös hyppyä, mikä onnistui joka kerta. Hieman mietityttää, kuinka monta lautaa stafgilla pitää olla siinä esteeseä, kun kolmella laudalla kolahteli polvet helposti. Seuraamista tehtiin pieniä pätkiä ja yhdessä paikkamakuuta, mikä onnistui hyvin. Kävin piilossakin muutamn kerran, mutta ei tuo ollut moksiskaan :)

Miki ja Diesel, ahkerat perjantai-aamun totkoilijat

Paikkamakuuta

Pieni rakas tokoilijani

Tein Chilille eilen vanhan takin kaavoilla uuden.
Hieman on neiti paineistettuna kuvan alla, kun olisi
niin paljon mieluummin ollut  riekkumassa kamujen kanssa ;)

Tiia

Talvi tuli sittenkin <3

Kyllä eilen riemu repesi, kun saatiin tännekin vihdoin lunta :)

Tehtiin pitkä lenkki ja nautittiin pakkasen puremasta ja valosta..

Yön aikana on taas satanut lisää ja maa on vihdoin valkoinen <3

(Varattiin Chilille ensi kuulle uusi kuvausaika lonkille ja kyynärille. Verrataan vanhoihin kuviin ja katsotaan mitä on tapahtunut.. Etukäteen jo kauhistuttaa, mutta parempi se on tietää missä mennään, kun ei toinen näytä jos onkin kipeä..)

Lumia odotellessa..

Meillä alkoi keskiviikkona vuoden tauon jälkeen Chilin kanssa rallytokon jatkokurssi Masseterissa. En muistanutkaan kuinka hauskaa se oli! Siinä kun ei tokomaiseen tapaan tarvitse viilata pilkkua ja käsilläkin saa antaa apuohjeita. Tehtiin hommia hyvällä yhteistyöllä ja ihmettelin kuinka tuo pikkuakka voikaan muistaa niitä käskyjä vieläkin. Jääräpäisesti se laski kankkuaan maahan joka välissä, mutta kai sekin pikkuhiljaa hitsaantuu, kunhan treenataan. Chilin kanssa on niin mukava treenata, koska se antaa moninkertaisesti anteeksi, jos töppää ja ohjaakin väärin. Ihan kuin lukisi ajatuksia ;)

Harjoiteltiin 360 asteen käännöksiä oikealle ja vasemmalle, eteentuloja eri kautta ja sivulle palaamisia oikealta ja vasemmalta. Koiran kiertoa tehtiin myöskin istuessa, maatessa ja seistessä, sekä muutamia sarjoja. Hyvin meni ohjeet perille ja C oli innokkaasti toteuttamassa. Tekee kyllä hyvää meille tehdä välillä ihan kaksistaan. Melkein tuli jopa kisailufiilis, mutta katsotaan nyt :D

Tekeeköhän muillakin koirat tällaisen
"olen liikkumatta ja ilmeetön"
kun nappaa kameran käteen :D

2.2. Aloitetaan Chilin kanssa myöskin dobo. Olen halunnut jo pitkään päästä kokeilemaan sitä ja nyt saatiin aikaiseksi Reetan kanssa varattua paikat Kompassista.

Koska tällä hetkellä ulkona on tosi mälsää treenata surkeiden sadesäiden vuoksi, niin ollaan tehty omanlaisia variaatioita Dieselin kanssa tottista varten. Pieni asunto ei helpota tilan käyttöä ollenkaan, mutta esim. hyppy ollaan saatu "kotikuntoon" saa nähdä kuinka kunnossa se on treeneissä :D.

Tämän viikon molemmat ovat olleet vuorotellen yövuoroissa mukana. Koira saa ihmeitä aikaan, kun joskus jopa agressiivinenkin dementoitunut asukas eksyy käytävälle. Murheet unohtuu ja nukkumaan mennään mieluusti takaisin tälläisten pusupettereiden saatellessa ;) Hyvinkin sekava asukas tunnistaa, että kyseessä on koira "ihanan kiltti koira"..

Tiia