Viime sunnuntaina oli viimeinen Dobo-kurssikerta. Meinasin ensi kuussa tilata meille oman pallon. Kävin molempien koirien kanssa kurssilla, kun Chili ei ensimmäiselle kerralle saanut osallistua. Kumpikaan ei arkaillut pallon päällä. Koirat oli ihan läkähdyksissä tunnin lopuksi (samoin kuin omistaja). Samaa palloa voin käyttää omiin jumppailuihin koirien kanssa ja pelkän koiran syvien lihasten vahvistamiseen. Tälläinen harrastus on erityisen tärkeää etenkin Chilille.

Chilin terveyteen liittyen myöskin menen parin viikon kuluttua kuuntelemaan luentoa bemer-hoidosta, joka parantaa mikroverenkiertoa ja täten vahvistaa immuniteettiä, henkistä ja fyysistä suorituskykyä, pienentää tulehdusalttiutta, parantaa verenkiertoa ja sen virtausominaisuuksia sekä hapen- ja ravinteiden saantia yms.. Tätini on fysioterapeutti ja kertoi tänään patjasta ja hoitovälineista, jota hänellä on toimipisteessään. Laite itsessään on hyvin kallis, mutta sen on osoitettu tehoavan ja minua tietenkin kiinnostaa se tulevaisuuden kannalta Chilille yhtenä hoitovaihtoehtona nivelkipujen ehkäisyyn. Elävä esimerkki hoidon tehoamisesta on mummoni, jolla vaihdettu isommat nivelet tekoniveliin ja nivelrikko edennyt pahasti käsiin, jalkoihin ja selkään, eikä säännöllisen hoidon ansiosta tarvitse kipulääkkeitä.

Varsinaisesti meillä ei vielä ongelmia ole. C liikkuu mielellään, ei onnu, vetäydy tms. Mutta vastaisuuden varalle haluan ottaa vaihtoehdoista selvää.

Lauantai oli ilman puolesta täydellien.
Nautimme useamman tunnin ulkona ihanasta auringosta!

Koti tuntuu tällä hetkellä tyhjltä ja ontolta.. Vein juuri koirat hoitoon, sillä aamulla starttaamme lentokentälle ja lennämme Englantiin Manchesteriin, josta matkaamme junalla Birminghamiin. Mä oon odottanut tätä reissua jo viime syksystä lähtien. Lähdetään siis isommalla porukalla katsomaan Cruftseja! Erittäin arvostettua ja vanhaa koiranäyttelyä. Ahh, mennään kehien laidalle ainakin perjantaina, jolloin terrierit ovat kehissä ja nähtävänä on myös tottelevaisuutta ja agilitya yms. Meillä on myös tuttu Hansu-koira kehässä, jota tietysti kannustamme :)

Koska staffordshirenbullterrieri on englantilainen rotu, odotan innolla myös shoppailualuetta, joka kuulemma pursuaa kaikenlaista kirjallisuutta ja ihanaa staffikrääsää. Kohtuudella sitä koitan kumminkin kotiin roudata niin varmaan!. Kauhukaksikolle pitää tietenkin tuoda jonkinlaiset tuliaset tietysti ja uroksen näyttelysetin meinasin ostaa. Näyttelyssä on myöskin myynnissä halvemmalla erilaisia luonnontuotteita, joista meinasin ostaa Dorwestin kreikanherne-valkosipuli tabletteja ainakin. (ihan täydellinen aine mm. kennelyskän iskiessä kopkopkop).. Saas nähdä mitä kaikkea muuta matkalta jää käteen ;) Näyttelyssä vietämme muutaman päivän ja loppuaika onkin Birminghamiin tutustuessa ja lomasta nauttiessa..


Tiia

Life goes on

Kävimme siis eilen Talviolla tutkituttamassa Chilin. Ensin katsottiin liikeradat edestä ja takaa. Sitten katsottiin vanhat kuvat, jonka jälkeen kroppa käytiin läpi. Selkeää jäykkyyttä oli etupäässä molemmin puolin ja etenkin oikealla. (Kehuja tuli kuitenkin hyvästä lihaskunnosta ja koiran muutenkin terveestä ihosta yms.) Tämän jälkeen sai neiti rauhottavaa ja vaipui kieli riippuen kauneusunille.

Pikkuinen untenmailla <3

Röntgenissä kuvattiin lonkat, lanneranka, olkanivelet sekä kyynärnivelet edestä ja sivusta. Lonkat olivat edelleenkin about D/D, ilman pahempia rustottumia. Lanneranka oli siisti, samoin lavat. Kyynärät sen sijaan olivat melko surkeassa jamassa, etenkin oikea, jossa taustalla traumaa. Sivusta vispaava liike eturaajoissa johtuu rustoutumisesta ja luutumisesta, jonka seurauksena raajat eivät taivu niinkuin kuuluisi. Kyynärkuvissa näkyi muutama luupiikki, rustottuman lisäksi (aikan rankan näköistä söheröähän siellä näkyi).

Talvio oli kuitenkin sitä mieltä että lonkilla neito pärjäilee vallan hyvin perheenjäsenenämme ja jos oirelevat joskus, niin hoidellaan oireita. Kyynärisyä puhuttiinkin pidempään, leikkausta lääkäri ei suositellut, tutkittiin kyynärät vielä varuiksi irtopalojen suhteen ultralla, mutta niitä ei näkynyt. Kyynärien nivelpinnan siistiminen saattaisi helpottaa hetkeksi ja kuntoutuminen veisi aikaa, useimmitenkin veitsellä nivelien koluaminen laukaisee vain pahemmat reaktiot ja tulos on yhtäkuin plusmiinusnolla..

Ultrauksen jälkeen kyynäriin annettiin paineaaltohoitoa, saatiin molemmat kokeilla itseen miltä tuntui (vähän kuin sähköiskuja olisi saanut). Vaikka rauhoitettuna neito olikin, oli kurjaa katsoa sätkivää koiraa lekurin pöydällä.. Tämän jälkeen pistettiin hyaluronia ja oikeaan pistettäessä paljastui niveltulehduskin. Näiden lisäksi Chilille pistettiin Carthrophen-pistos ja tulehduskipulääke niskaan. Tulehduskipulääkkeitä (Dolagis) annetaan viikon verran aamuin illoin ja Carthrophenia viikon välein pistos niskaan. Saatiin piikit onneksi kotiin, niin ei tartte lekurissa juosta viikosta toiseen. Lisäksi leikit on kielletty kaveruksilta viikon ajaksi ja lenkit minimissä, toivossa on hyvä elää... Suositteli myöskin laserhoitoa niveliin, kun kerroin että meillä mahdollisuus saada tällaista hoitoa ilmaisiksi.

Jatkossa laitellaan viestiä lekuriin, kuinka meillä menee ja tarvittaessa hoidetaan lisää. Leikkauksiin tai opiaatteihin tms. me ei lähdetä. Tuli jotenkin todella rauhoittunut olo, kun joka paikka on nyt tutkittu ja tietää missä mennään. Vaikka tulokset eivät niin hyvät olleetkaan, on silti helpottunut olo (sillä voishan ne huonomminkin olla). Samalla liikunnalla, ruokavaliolla ja lisillä jatketaan edelleen.

Pikkunainen olikin aivan kuutamolla koko päivän, ulisten ja uikuttaen paikallaan. Tuijoiteli tyhjää ja nukkui pystyssä. Dieseliä saa koko aika käskeä pois leikinhakureissuilta. Enää kokonaiset 5 päivää pakkolepoa..

Laittelen röntgen kuvat myöhemmin, jos ymmärrän kuinka meidän uusi kannettava toimintoinensa toimii..

Tiia