Nätisti hihnassa, vai miten se meni?

Turun staffipäivien jälkeen muhun iski totaalisesti, kuinka "löysällä" oon koirat viimeaikoina päästänyt. Säännöt, missä koirat ei tutustu remmissä, ohittavat käskystä sivulla, eivät vedä yms. olivat jääneet ihan unohduksiin..

Chili oli ruvennut rähjäämään remmissä (vain silloin kun toinen tulee meidän "reviirille"). Ja kas kummaa, kukahan siitä otti mallia? Diesel siis veti ja vauhkosi aina kun joku tuli vastaan, eikä pikku-ukolla ollut vapaana ollessaan minkäänlaisia korvia päässä. Saattoi jäädä maahan makaamaan ja mulkoilemaan kun huutelin luokse itsellä paloi pinna. Valitin itsekseni, että "kuinka tässä näin kävi", mutta mitään en asian eteen tehnyt.

Pari viikkoa sitten etsin kaapin kätköistä naksuttimen, jolla olen Chilinkin opettanut ohittamaan ja kulkemaan hihnassa. Kahtena päivänä ehdollistin Dieselin naksuttimelle ilta- ja aamuruoilla palkkaamalla nappula kerrallaan. Chilin kanssa hommaan tarvittiin vain muutama muistutus.

 Pääosin lenkit tein (välillä edelleen) vain yhden koiran kanssa ja sitten aina vaihdellen molempien. Aloitimme hyvin pienillä lenkeillä Dieselin kanssa, aikoina jolloin ei täällä lähiössä ole niin paljon häriötä. Ennen lenkkiä väsytin sitä aivojumpilla ja muilla leikeillä (kuten aarteenetsintä). Uloslähdöt kestivät kauan, kunnes vihdoin oppi kävi perille, että omistaja kulkee rapussa edellä ja koira perässä tai vierellä.
Palkkasin alkuun kohteen katsomisesta, jokaisen vähänkin kiinnostavan asian kohdalla. Palkkana käytin nakin paloja. Ensin palkkasin istumisesta ja kohteen katsomisesta paikallaan ollen. Vähitellen opettelimme käskyt "tälle puolelle" (oikea) ja "reunalle" (vasen), jolloin koira siirtyy sille puolelle tietä, mitä vaadin. Jatkokäskynä (jota harjoitellaan edelleen kestopalkkauksella) opettelimme "täällä", jolloin koiran on kuljettava suurinpiirtein sivulla puolesta riippumatta, kun ohitamme toisen koirakon.

Chilin kanssa opettelin reagoimaan jo korvien asennon muuttumiseen, sen kanssa toimin niin, että annoin jo opetellun käskyn ja palkkasin. Teimme näitä harjoituksia ensin kotona, sitten ulkona ja sitten häiriön alla, ohituksissa, sekä tavaten muita niin, että koirat olivat lähekkäin, mutta fyysiseen kontaktiin ei ollut asiaa. Naksutin on siitä hyvä, että tieto oikeasta suorituksesta tulee koiralle paljon nopeammin kuin käden vieminen kuonon edustalle. Samalla koira ottaa omistajaan kontaktia, joka taas parantaa yhteistyötä.

Luoksetuloja harjoittelimme ahkeraan molempien kanssa. Vielä meillä on tekemistä siinä silloin, kun nuo puuhaavat muiden koirien kanssa. N. 3/5 sujuu luoksetuloista muiden koirien kanssa peuhatessa 2/5 saa edelleen savut korviin. Nakkipalkan pystyi onneksi jättämään nopeasti pois ja nyt onkin jo ihan sama, mitä kuivaa papua taskun/pussin pohjalta löytyy ja kehukin on hyvä palkka.

Harjoitteluvaiheessa onkin menossa edelleen kulkeminen toisen kanssa. Sekin menee Dieselin suurimmaksi osaksi ihan ok, kun itse muistaa vaan ajoissa reagoida. Chilin kanssa hommat ovat jo ihan hyvin, se voi selkeästi paljon paremmin kun ei jatkuvasti joudu kantamaan koko laumasta huolta. Vetämiseenkin mun pitäisi jotain keksiä Dieselille, en muista kuinka opetin Chilille, ettei se vedä.

Ärsyttää ihan suunnattomasti oma laiskuus ja sormien läpi katsominen! Katselen usein muita kun ne eivät saa omia koiria aisoihin ja näin nopeasti siihen omakin laiskuus vei.. En tajua kuinka kuvittelin pennun oppivan arjen asiat vanhemman koiran kanssa "siinä sivussa"..? Noh, parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Juhannustahvot malttoivat hetken poseerata tutkimusmatkoiltaan.

Tokoilussakin ollaan muuten edistytty. Seuraaminen sujuu jo kohtuu hyvin kun hieman hitsaataan vielä oikeaa paikkaa. On ruvennut jättämään itseään hiukan liian taakse. Seuraamisesta jää käskystä + käsiohjeella maahan ja seisahtuu myös. Namit on siis niistä jo häivytetty! Vielä ne kädet, joita jo pikkuhiljaa ollaankin nostettu pois. En uskalla edetä liian nopeasti, ettei tulisi takapakkia ja homma alkaisi alusta uudelleen. Luoksetuloa, ollaan harjoiteltu eteen sekä sivulle ja molemma sujuvat oikein hyvin.
Ilmoitinkin meidät kompassiin TOKO C-kurssille elokuussa.

Ja jottei teksti olisi pelkkää valitusta niin loppuun muutama kuva virikeluolastosta, jossa olimme 12.6 yhdistyksen kautta. Viisaammille tiedoksi, että uroksille kannattaa laitta sellainen ns. merkkailuvyö, kankaasta tms, niin ei tarvitse kulkea rätti kädessä jatkuvasti kuten allekirjoittanut.

Osalta tututstuminen luolastoon meni ihan leikiksi,
mutta kyllä ne hyvin rohkeasti heti luoliin lähtivät
tutustumaan.

Diesel haistelemassa riistaeläimiä.
Kuvassa supikoira, hirvenkorva, oravanhäntä ja kanin turkki.

Chili haistelemassa. Kumpikaan ei kovin kauaa päässyt tutustumaan,
sillä olivat molemmat repimässä ja syömässa nahkoja lähestulkoon
heti pienten haistelujen jälkeen.

Roturace 2013 ja Staffipäivät turuus

Osallistuimme Hyvinkään vinttikoiraradalla järjestettyyn Roturaceen launataina 8.6.

 Juokkueessamme oli siis 4 staffia; Chili, Madde (Chilin sisko ja Dieselin äiti), Renne (Chilin velipuoli) ja Martta (Chilin siskopuoli). Jengimme juoksi nimellä "Punaiset syksysiat", sijoittumalla 20. ja voittamalla hauskin nimi-kilpailun. Aika joukkueille laskettiin toiseksi nopeimman ajan ja toiseksi hitaimman ajan yhteisluvulla.
Joukkueemme yksilösijoitukset:
55. Renne 8.04s
61. Madde 8.12s
88. Chili 8.65s
117. Martta 16.25s

Martta päätti matkan aikana viihdyttää myös yleisöä muutamalla kunniapyrähdyksellä, joten aika tuplaantui muihin verrattuna. Chili juoksi täysiä maaliin kunnes hieman ennen maaliviivaa alkoi ihmettelemään, jotta mihin se mamma oikein katosi kun omistaja unohti kutsua toista, vaan äkkiä korjasi suunnan maaliin asti.
Meidän joukkueemme ajaksi tuli Chilin ja Madden yhteisaika 16,77s.

Yllä rata harjoituspäivältä
"Punaiset syöksysiat"
vas. Madde, Renne, Martta ja Chili

 Osallistuin Dieselin kanssa myös juoksijoiden mätsäriin, kun ei jaksettu odotella pentuluokkaa. Ja kuinka ollakaan, pikkukirppu oli punaisten 2.! Hienosti meni kehässä. Ruohoalustalla tulisi kumminkin harjoitella enempi, kun tuntuu hajut olevan paljon voimakkaampia siellä ja helposti pää painuu alas.. Päivä oli kaiken kaikkiaan mahtava ja ilmat suosivat meitä.

Diesel Roturacen juoksijoiden match shown 2.

Seuraavana päivänä ajelimme Turkuun staffipäiville. Chilin kanssa päivät ei menneet ihan putkeen, jokaiselle piti rähjätä jo alkuunsa ja neiti saikin viettää pidemmän tovin häkissä, jonka onneksi otimme mukaan. Kävimme sen kanssa kumminkin kokeilemassa makkaransyönti-kisaa, eikä kauaa kulunut kun kipot olivat tyhjät.

Staffipäivillä oli myös mätsäri, johon Dieselin kanssa osallistuttiin. Diesel oli ROP-pentu ja lopuksi järjestettiin missikisat kaikille "kilpailuluokan" uroksille ja nartuille, joista Diesel sijoittui kolmanneksi :)

Diesel ROP-pentu

"Missikisan" voittajat

Paikanpäällä oli myös Johanna Roine ottamassa verinäytteitä staffien atopia- ja allergia tutkimukseen (johon muuten tarvitaan terveiden koirien näytteitä), johon tietysti osallistuimme.. Samalla vastaimme molemmista koirista ruokintakyselyyn. Näytteenotto oli tuskaista koirille ja omistajille, mutta selvisimme siitä kumminkin hengissä. Takaisin ajelimme kuorsaavat tahvot takapenkillä.

Koiratouhuja

Maanantai-iltana 27.4 lähdimme ystäväni kanssa ajelemaan kohti Nauvoa yhdeksi yöksi heidän mökille. Ilma oli täydellinen ja koirat ottivat ilon irti isosta tontista kaikkine aarteineen söivät jonkun eläimen raatoa ja kaikkien mahdollisten ulostekökkäreet. Ostin molemmille koirille pikaisesti edellisen viikonloppuna Shoo!Tag-magneettiläpyskät suojaamaan punkeilta. Läpysköistä huolimatta, jouduin poistamaan punkkeja koirista elämäni ensimmäisen kerran. Ne eivät myöskään kestäneet staffin menoa, vaan olivat vuorokauden sisällä mökille tulosta naarmuilla. Etsiessäni sopivaa linkkiä tekstiin, löysinkin googlesta samalla hakutuloksella useamman tekstin "suuremman luokan kusetuksesta". Urpo! Kokeilen kuitenkin vielä palauttaa tuotteet, sillä niissä on 30 pvän tyytyväisyystakuu ehjinä..

Näin kauniit maisemat suoraan alamökin kuistilta

Toimimaton punkkisuoja..

Iljettävät paholaiset. Toivottavasti ei enää montaa kertaa tarvitse poistella

Kävimme reippailemassa saaren kauniissa maastossa ja näimme eläinkuntaa monelta kantilta. Törmäsimme myös käärmeeseen, joka onneksi osoittautui isoksi rantakäärmeeksi, mutta Chili hienosti varoitti meitä siitä ajoissa murisemalla alueelle, jossa käärme sijaitsi. Kävimme moottoriveneellä Nauvon keskustassa ja olin aivan ällistynyt kuinka rauhallisesti Diesel otti koko matkan. Se kävi samantien veneen pohjalle makaamaan ja köllötteli siinä rauhallisesti koko matkan. Illalla kotiin palatessa ei pahemmin ääniä takapenkiltä kuulunut..

Ostin Dieselille samanlaiset Ezy Dogin -pelastusliivit kuin Chilillä.

Näin mukavasti veneen pohjalla köllöteltiin :)

Keskiviikkona 29.4 Otin Dieselin mukaani keskustaan. Jännitin jo etukäteen kuinkahan bussimatkan kävisi, kun laiska omistaja ei ollut vielä yli puolen vuoden ikään sosiaalistanut pentua yleisiin kulkuneuvoihin, mutta bussissakin käyttäytyi kuuliaisesti lattialla maaten. Suomessa saa onneksi rauhassa harjoitella bussissa kulkemista, vaikka ruuhka-aika olikin. Takaisin tulimme sporalla ja mm. city-käytävää kävellen, mutta ukko otti jälleen käskyt hyvin vastaan ja maltti pysyi vaikka monet asiat kovasti kiinnostivatkin. Kotiin tullessa, Diesel otti ampiaisen suuhunsa, joka ilmeisesti pisti, koska niin pitkään piti suuta lipoa. Soitin eläinlääkärillemme ja sovimme että annan varuiksi kyylääkkeen, sillä meillä oli vielä menoa iltapäivälle.

Rauhallinen matkustaja..

Iltapäivällä kävimme Kuono ja tassu -kuvauksessa Helsingin Paloheinässä. Mukana oli myös Siiri. Nyt innolla odottelemme kuvia saataviksi. Ainakin FB:ssä julkaistu kuva oli erityisesti mieleeni. Harmillisesti Chili sai hyttysistä komeat patit pitkin vartaloa, mutta onneksi Nani kuvasi Chilin ensimmäisenä.. Kuvausten jälkeen vein väsyneet koirat kotiin ja lähdin päivystämään virikeluolastolle rotuyhdistyksemme järjestämää tutustumiskertaa. (Ensi viikolla pääsemme mekin tutustumaan!)

Torstaina 30.5 meillä oli viimeinen pentutoko, mistä jäi haikea mieli, mutta syksyllä taas uudelleen! Oma ohjaajamme oli poissa ja paikalla oli sijainen. Harjoittelimme kurssilla jo opittuja asioita ja nyt kesän aikana olisi tarkoitus häivyttää ne namikädet pois! ;) Mietinnän alla on jatkammeko vielä Kompassissa, vai haetaanko johonkin kerhoon? Tottis-paikkoja on kuulemma kovin vaikeaa saada pääkaupunkiseudun koirakerhoista. Lisäksi halvemmissa yksityisissä on tunnit tupattu taas liian täyteen.

Iloinen tottis-kurssilainen

Sunnuntaina 2.6 Kävimme Chilin kanssa harjoittelemassa verijäljen tekoa.  (Kiveko järjesti). Sotkin valkoiset converset heti vereen, mutta se ei onneksi Chilin jälkeä haitannut. Olimme myös edellisen viikonloppuna tonnikala-jälkeä harjoittelemassa. Haju oli selkeästi paljon voimakkaampi, sillä nyt verijäljessä neiti syöksyi nenä maassa suoraan merkattua reittiä. Tonnikalajäljessä haju taisi hieman kadota ajoittain, mutta saalis löytyi kumminkin molemmilla kerroilla. Pirpana oli aivan täpinöissä, mikä tietenkin oli pääasia.

Maanantaina 3.6 kävimme katsastamassa Tuusulassa Firan lähteen, minne koirat pääsivät kuumaa säätä vilvoittelemaan. Illalla olimme Chilin kanssa harjoittelemassa, joukkueemme mukana viehejuoksua Hyvinkään vinttikoiraradalla  roturacea varten. Jokainen juoksi kaksi kertaa. Diesel katseli aidan takaa, kun isommat mennä viipotti. Harjoitusten loputtua lähdimme reippaasti autolle Chili yritti änkeä takaisin jo suljetulle radalle juoksemaan. 

Tässä siis vauhtirata lauantaiksi.
Mulla on paikalta videoitakin, mutta nyt ei jaksa muokkailla..

Sieltä ajelimme mökille muutamaksi yöksi, missä koirat riehuivat ja uivat henkensä edestä. Diesel kahlaili rannassa. Hyttyset kiusasivat jälleen Chiliä, laitoinkin nyt tilaukseen aineen jonka pitäisi pistoja ehkäistä. 

Kauanko siellä kaupassa vielä luurataan?

Chilin kankut muutaman tunnin jälkeen mökille tulosta.
Kaikki paikat johon suojavaate ei osunut, oli isoilla paukamilla.

Ainoa kuva veden ääreltä. Diesel vielä tutkailee ja Chili polskuttelee.

Keskiviikkoiltana jätin väsyneet koiranraadot kotiin ja hain Siirin mukaani tarkastamaan Vantaan Kalkkiruukin luontopolkua, jonne olemme suunnitelleet staffiyhdistyksen kanssa reippailua ensi viikolle. Reitti oli rankka! En älynnyt edes kunnollisia kenkiä laittaa jalkaan.. Noh, tietääpä lähteä ensi viikolla hyvillä varustuksilla matkaan!

Nyt odottelemme huomista kisaa ja sunnuntain staffipäiviä Turussa, sekä kaikkia ensi viikon juttuja :)

Tiia
ps. tulipas hurja teksi..